4. luukku

muumio

Egyptin faaraon hautakammiossa oli hämärää. Muumio oli pelaamassa korttia sarkofagin kanssa kulta-aarteiden hohteessa, mutta ilahtui ja keskeytti oitis pelin huomatessaan tulijan. ”Tervetuloa, onpa hauskaa saada vieras!” muumio sanoi ja kätteli Onnia. ”Mutta miten olet tänne eksynyt? No, eipä sillä väliä! Siitä on kahdeksansataa vuotta kun olen viimeksi saanut vieraita, ja nekin olivat murtovarkaita. Talon turvajärjestelmä toimi onneksi hyvin, eivätkä varkaat saaneet mukanaan mitään.” Onni kertoi tulleensa kysymään, olisiko Egyptin mahtavalla faaraolla mitään ideaa siitä, mitä voisi antaa lahjaksi mummille, joka ei tarvitse mitään. Muumio nyökytteli ja sanoi ymmärtävänsä ongelman, sillä hänellä itselläänkin oli aina ollut kaikkea mitä kuvitella saattoi. ”Vaikka on minullakin yksi toive. Kirjeeni ovat tulleet bumerangina takaisin puuttuvan postimaksun vuoksi jo tuhannen vuoden ajan. Toivoisin postimerkkejä, jotta voisin jatkaa keskeytynyttä kirjeenvaihtoa sukulaisteni kanssa. Voisikohan se olla hyvä lahja myös mummillesi?”

Mutta mummilla oli niin paljon postimerkkejä rullassa keittiön kaapissa, että Onni ei uskonut että ne voisivat koskaan loppuakaan.

 

Kuvitus: Riina Henttu

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s